Valtuustoaloitteita

Vihreän valtuustoryhmän tekemiä aloitteita 2013 – 2016

 

29.4.2013 Aloite elinkeinopolitiikan tarkemmasta arvioinnista ja seurannasta

Kaupungin taloudelle ja kehitykselle on tärkeää että kaupungissa on
riittävästi työpaikkoja asukkaille ja että se on houkutteleva paikka
myös uusille asukkaille. Elinkeinopolitiikan avulla kaupunki voi
panostaa asioihin, jotka edistävät näitä tavotteita.

Lappeenranta sijoittaa vuosittain suuria summia rahaa
elinkeinopoliittisiin hankkeisiin. Usein nämä hankkeet toteutuvat
aiotusti, ja kaupunki saa rahaa myös omaan kassaansa lisääntyneistä
kiinteistö- ja ansiotuloveroista ja välillisistä tuloista. Kaupunki
kuitenkin hyvin harvoin arvioi kokonaisvaltaisesti, miten
elinkeinopoliittisesti sijoitetut rahat tuottavat kaupungille uusia
tuloja, yleisesti puhutaan vain mahdollisista uusista työpaikoista, tai
jostain määrästä uusia työpaikkoja. Hankkeiden myötä lisääntyvät kulut
jäävät usein laskematta – esimerkiksi lisääntyvä liikenne vaatii uutta
katuverkostoa ja sen ylläpitoa, uudet asuinalueet voivat vaatia uusia
kouluja ja palveluja, ja uudet työpaikat lisäävät tarvetta
päiväkotipaikkoihin. Nämä hankkeet luovat siis usein välillisiä
investointi- ja käyttömenoja joita ei osata ennakoida.
Elinkeinopolitiikka onkin usein summittaista ja yleisesti “tuntuman
mukaista” toimintaa.

Kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä huono. Vaikka elinkeinoelämä
erityisesti kaupan saralla on turismin myötä vilkastunut huomattavasti,
ei tämä ole suuresti nähtävissä kaupungin omassa taloudessa ja kunnan
asukkaiden hyvinvoinnissa. Lisääntyneet työpaikat ovat joidenkin
arvioiden mukaan hieman madaltaneet sitä kuoppaa jossa taloutemme nyt
muuten olisi.

Tällä hetkellä käymme läpi tiukalla seulalla läpi eri toimialojen kulu-
ja palvelurakenteita löytääksemme säästökohteita. Elinkeinopoliittisia
hankkeita ja niiden vaikutuksia ei kuitenkaan ole arvioitu millään
lailla, ei niiden ennakoituja eikä toteutuneita vaikutuksia. On tärkeää,
että myös tämä osa-alue käydään huolella läpi ja haetaan
tehostamiskohteita sieltä. Kyse on suurista summista, sillä kaupungin
investoinnit ja kaupan volyymit pyörivät miljoonissa euroissa.

Yrityselämässä huomioidaan ja lasketaan tarkasti kaikki vaikutukset, kun
uusia investointeja erilaisiin hankkeisiin tehdään. Esitämmekin, että
kaupunki hakee oppia yrityselämästä, ja jatkossa:

1. Erilaisia elinkeinopoliittisia hankkeita harkitessa lasketaan tarkat
vaihtoehtoiset arviot, minkälaiset ovat siihen liittyvän uuden
alueen/toiminnan kokonaisinvestoinnit ja niiden takaisinmaksuaika, sekä
selvittää minkälaisia uusia käyttömenoja investoinnista kaupungille
aiheutuu. Tehdään myös riskianalyysi.

2. Selvitetään käytännöt joilla kaupunki saa hankkeesta mahdollisimman
suuret tulot esimerkiksi maksimoimalla tontin myyntihintaa tai hankkeen
maksimaalista työllisyysvaikutusta hakemalla,

3. Investoinnin jälkeen kaupunki seuraa tarkkaan taloudellisten
laskelmien ja suunnitelmien toteutumista määritetyn aikataulun
mukaisesti.

Esimerkkinä voisi esittää tapauksen, jossa kaupunki tekee uutta aluetta
kaupalle. Tällöin on laskettava menoiksi kaikki ne lähivuosikymmenien
investoinnit infraan ja sen ylläpitoon, joita hanke tuo, sekä
mahdolliset uudet palvelurakenteet (koulut, uudet päivähoitopaikat)
joita täytyy tehdä ja ylläpitää. Vastaavasti on laskettava uudet tulot:
suorat tai välilliset kiinteistö- ja ansiotuloverot, tontinmyyntitulot,
jne. Kaupungin on kaavoitettava ja suunniteltava uudet alueet niin, että
tulot ovat mahdollisimman suuret, ja että ne kattavat kaikki hankkeen
menot.

Tällaiseen arvion tekemiseen on varmasti olemassa paljon tietoja, joista
saadaan ainakin keskimääräisiä lukuja erilaisten toimien vaikutuksista.
Apua investointilaskelmien tekemiseen voi pyytää myös Lappeenrannan
teknilliseltä yliopistolta esimerkiksi opinnäytetyön muodossa.

Lappeenrannassa 29.4.2013

 

 

7.1.2013 Vihreän valtuustoryhmän aloite luonnonhoidon toimintamallin tekemiseksi Lappeenrannan viheralueille


Lappeenrannan kaupungin alueella on paljon luontoa ja viheralueita, myös
kaupungin taajama-alueilla asutuksen keskellä. Se on asia, joita moni
kaupungin asukas suuresti arvostaa, markkinoinnin keulahahmomme Jouni
Hynynen mukaan lukien (lue Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2013)!
Se on myös merkittävä asia kun kehitämme matkailuelinkeinoamme. Moni
suomalainen ei edes käsitä, miten ihmeellinen ja hieno asia on
ulkomaalaiselle vierailijalle on se meille niin itsestään selvä metsä
asutuksen vieressä. Luontomatkailu onkin maailmanlaajuisestikin nimetty
matkailun nopeimmin kasvavaksi osa-alueeksi.

Viheralueiden ja metsien merkitys asukkaille on suuri myös
terveydellisesti: esimerkiksi professori Liisa Tyrväisen ryhmän
tutkimusten mukaan metsissä liikkumisen on todettu laskevan stressitasoa
– lihasjännitys vähenee, sydämen syke alenee, verenpaine laskee,
hormonituotanto muuttuu ja myönteiset tuntemukset lisääntyvät. Lisäksi
allergia- ja astmaliitto kannustaa ihmisiä liikkumaan luonnossa, sillä
on havaittu että kaupunkiolosuhteissa allergioiden esiintyvyys on
suurempaa kuin maaseudulla. Biodiversiteettihypoteesin mukaan luonnon
monimuotoisuus on ihmiselle elintärkeä tehokkaan ja oikein toimivan
immuunijärjestelmän kehityksessä. Ihminen tarvitsee ympärilleen
monimuotoista luontoa voidakseen hyvin!

Lappeenrannassa tehdään säännöllisin väliajoin metsien hoitosuunnitelmia
eri alueille. Hoitosuunnitelmat laaditaan usein kymmeneksi vuodeksi
kerrallaan, ja ne kattavat suuria alueita. Hoitosuunnitelmia tehdessä
kaupunki kyselee asukkailtaan kannanottoja, ja pyrkii huomioimaan niitä
mahdollisuuksien mukaan. Kuitenkin monelle asukkaalle voi olla vaikeaa
hahmottaa laajoja hoitosuunnitelmia metsäteknisine sanastoineen, eivätkä
kaikki hahmota mikä niiden merkitys omalle lähi- tai ulkoiluympäristölle
loppujen lopuksi on. Kuten viime vuosina on monesti käynyt, asukkaat
osaavat reagoida metsien hoitoon vasta kun toimet on tehty, ja silloin
se on jo myöhäistä.

Varsinkin puuston suurimuotoinen harvennus ja avohakkuut ovat asioita,
joihin asukkaat reagoivat vahvasti. Niiden myötä ulkoilumaasto muuttuu
monesti vahvasti: kun alue heinittyy, metsässä liikkuminen hankaloituu
ja marja- ja sienisatokin tyrehtyy. Tämä vähentää metsän virkistys- ja
luontoarvoa huomattavasti.

Puuston uudistamisikää ja -läpimittaa säätelevät valtakunnallisesti
metsälaki (Maa- ja metsätalousministeriön päätös 224/1997;
uudistamisajankohdan ehdoton minimi), ja Lappeenrannassakin käytössä on
Tapion hyvän metsänhoidon suositukset (kompromissi taloudellisen
tuotoksen maksimin ja metsän monikäytön välillä). Tapion hyvän
metsänhoidon suositukset ovat kuitenkin vain viitteellisiä suosituksia.
Esimerkiksi Espoossa eri hoitoluokkien metsien hoidossa on käytössä
noista suosituksista poikkeavia, suurempia uudistamisikärajoja, eikä
taajamametsien hoidossa varsinaista avohakkuuta käytetä. Kaupunki on
lisäksi päättänyt suosia osalla hoitoluokkia jatkuvan kasvatuksen
menetelmää, jossa metsä säilyy koko ajan peitteellisenä. Myös Vantaalla
painopiste kaupungin metsien hoidossa on luonnon monimuotoisuuden
korostamisessa ja virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien turvaamisessa.
Suunnitelmat on tehty asiasta vastaavan lautakunnan hyväksymien
periaatteiden mukaan, minkä valmistelussa on ollut mukana iso joukko
sidosryhmiä (mm. luonnonsuojelujärjestöt).

Jotta metsäsuunnitelmien lukeminen ja kommentoiminen olisi asukkaille
helpommin ymmärrettävää ja suunnitelman toimenpiteet saataisiin
ymmärrettävämmin kytkettyä kaavamerkintöihin (lähimetsä, virkistysalue,
jne.), olisi metsäsuunnitelmien rinnalle tehtävä selkeä ohjeistus ja
periaatteet luonnonhoidon toimintamalleiksi. Tämä toimintamalli toimii
työohjeena kun käytännön metsänhoitoa tehdään, ja siinä voidaan eri
hoitoluokille määrittää toimenpiteiden muodot niin pienpuuston hoidosta
(ryhmittäisellä raivauksella voidaan säästää esimerkiksi lintujen
pesintään soveltuvia tiheikköjä) harvennushakkuisiin (määritetään
harvennushakkuun voimakkuus ja poistettavat puut kuten niin että säilyy
puuston erirakenteisuus: eri-ikäisyys ja eri puulajit) ja
uudistamishakkuisiin (voidaan määrittää että aluetta hoidetaan jatkuvan
kasvatuksen menetelmällä tai sitten määrittää avohakkuualueen koko,
muoto ja uudistamistapa). Kun toimintasuunnitelmassa on määritetty
kunkin alueen (kuvion) hoitoluokka, on asukkaalle helpompaa ymmärtää sen
merkitys lukemalla toimintamallin ohjeistusta, kuin lukemalla
suunnitelman metsäteknisiä termejä äestyksestä pienpuuston hoitoon ja
harvennushakkuuseen – nämä kun voivat asukkaiden mielikuvissa
käytännössä merkitä hyvin monenlaisia toimia.

Esitämmekin, että Lappeenranta tekee ohjeistuksen luonnonhoidon
toimintamalliksi esimerkiksi  ottaen mallia Espoon kaupungin teoksesta:
”Espoon luonnonhoidon toimintamalli, luonnonmukaiset viheralueet, hoito-
ja asukasyhteistyö, työohje”, tai Vantaan kaupungin metsänhoidon
periaatteista. Lisäksi kaupungin pitää ottaa tavoitteekseen hoitaa
virkistys- ja luontoarvoiltaan merkittäviä alueita jatkuvan kasvatuksen
periaattein ja monimuotoisuutta tukien etenkin lähimetsissä ja
virkistysalueilla. Taajama-alueilla on kaavamerkintöjen määritettävä
luonnonhoitoa vahvasti. Kun luontoarvot ovat alueella suuria, on ne
tärkeää turvata suojelupäätöksin ja tarvittaessa hoitaa luontoarvojensa
pohjalta, kuten esimerkiksi Pappilanniemessä tehdään.

Lappeenrannassa 7.1.2013

Lähteitä:

Espoon luonnonhoidon toimintamalli, luonnonmukaiset viheralueet, hoito-
ja asukasyhteistyö, työohje, löytyy www-sivulta: www.espoo.fi: Etusivu >
Asuminen ja ympäristö > Ympäristö ja luonto > Metsät > Metsien hoito,
sivun alareunassa tiedosto ”Hoito- ja asukasyhteistyö”.

Liisa Tyrväinen, Metsät terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä,
Metsäntutkimuslaitos/Lapin yliopisto, Päättäjien 25. Metsäakatemia,
Ylä-Pirkanmaa 8.–10.10.2008

Biodiversiteettihypoteesista löytyy tietoa mm. professori Ilkka Hanskin
ja Tari Haahtelan tutkimuksista, joita on julkaistu mm. kansainvälisessä
tieteellisessä julkaisussa ”Proceedings of the National Academy of
Sciences”.

 

Vihreän valtuustoryhmän tekemiä aloitteita 2009 – 2012

 

31.8.2009 Valtuustoaloite kuntademokratian parantamisesta kuntaomisteisten osakeyhtiöiden hoidossa

 

Kunnan toimintojen hallinnoiminen osakeyhtiömuotoisesti vaikeuttaa huomattavasti kuntademokratian ja avoimuuden toteutumista osakeyhtiöissä. Valtuuston ja kuntalaisten on vaikeaa saada tietoa yhtiöiden toimista ja taloudesta. Jotta yhtiöiden toiminta saataisiin sidottua valtuuston tahtoon ja nykyinen epäselvä tilanne korjautuisi, tarvitaan selkeät omistajaohjauksen linjaukset sekä omistajaohjauksen ohjelma, jotka valtuusto hyväksyy.

Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite kuntademokratian parantamisesta kuntaomisteisten osakeyhtiöiden hoidossa

 

10.5.2009 Vihreiden valtuustoryhmän aloite siirtymisestä energiansäästöloisteputkien käyttöön Lappeenrannan kaupungin toimipisteissä

vihreiden-valtuustoryhman-aloite-siirtymisesta-energiansaastoloisteputkien-kayttoon-lappeenrannan-kaupungin-toimipisteissa.pdf

 

30.3.2009 Valtuustoaloite sähköisiin kokouksiin siirtymisestä kaupungin luottamustoimissa ja koko hallinnossa

Vihreiden ym. valtuustoaloite sähköisiin kokouksiin siirtymisestä.pdf

Vihreät ja muut allekirjoittaneet esittävät että Lappeenranta perustaa työryhmän selvittämään sähköisiin kokouksiin siirtymisen mahdollisuuden kustannusvaikutuksineen, sekä laatimaan suunnitelman miten siihen siirrytään. Lappeenrannassa käytetään vuosittain eri luottamustoimien kokoontumisissa huomattavia määriä paperia. Tästä aiheutuu suuria kustannuksia sekä paljon jätettä. Turhan paperin käytön välttämiseksi Lappeenrannan kaupungin hallintoelimissä ja luottamustoimissa tulisikin siirtyä sähköisiin kokouksiin. Lisäksi vihreät esittävät, että kaupunki tutkii kuinka voidaan entistä paremmin käyttää hyväksi sähköpostia tiedotteiden ja kutsujen lähettämiseen.

 

Vihreän valtuustoryhmän tekemiä aloitteita 2004-2008:

VALTUUSTOALOITE LASTEN BUSSIMAKSUISTA (1.4.2008)
VALTUUSTOALOITE KUNTIEN ENERGIA- JA ILMASTOSOPIMUKSEEN LIITTYMISESTÄ
(26.11.2007)
VALTUUSTOALOITE KUNTIEN ILMASTONKAMPANJAN TOIMIEN LOPPUUN VIEMISESTÄ
(15.1.2007)
VALTUUSTOALOITE TERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ (5.10.2006)
ALOITE ETSIVÄN NUORISOTYÖN ALOITTAMISEKSI SAMMONLAHDEN ALUEELLA
(5.4.2006)
VALTUUSTOALOITE KOSKIEN LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖJEN ENERGIATALOUTTA (20.2.2006)
ALOITE LINNOITUKSEN URHEILUTALON KUNNOSTAMISESTA TAIDEKOULUN KÄYTTÖÖN (19.1.2004)

*************************************************************************

VALTUUSTOALOITE LASTEN BUSSIMAKSUISTA (1.4.2008)

 

Vihreät ja muut allekirjoittaneet esittävät, että Lappeenrannan kaupunki selvittää kustannukset, jotka alle 7v lasten (4v, 5v ja 6v) ilmainen bussimatkustaminen sekä nuorison kaupunkikortin ulottaminen alle 12v lapsiin aiheuttaa. Lisäksi haluamme, että kaupunki tukee bussiliikennettä niin, että alle kouluikäiset lapset kulkevat aikuisen kanssa ilmaiseksi. Lisäksi matkakortti mahdollisuus täytyy laajentaa sopivien alennusten kera ulottumaan kaikille lapsille, joille matkat ovat maksullisia.

VALTUUSTOALOITE KUNTIEN ENERGIA- JA ILMASTOSOPIMUKSEEN LIITTYMISESTÄ (26.11.2007)

 

VALTUUSTOALOITE KUNTIEN ILMASTONKAMPANJAN TOIMIEN LOPPUUN VIEMISESTÄ (15.1.2007)

 

Lappeenranta on liittynyt vuonna 2000 Kuntaliiton organisoimaan kuntien yhteiseen ilmastokampanjaan. Kampanjan tavoitteena on vähentää kuntien tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta. Lappeenranta on tehnyt vuonna 2001 selvityksen Lappeenrannan kasvihuonekaasupäästöistä sekä kasvihuonekaasu- ja energiataseselvityksen vuosilta 1990 ja 1997 Tämän jälkeen kampanjan edellyttämiä jatkotoimia ei ole tehty. Vihreät ym. haluavat selvityksen kampanjan tilasta, sekä esittävät sen pikaista loppuun viemistä.

VALTUUSTOALOITE TERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ (5.10.2006)

Lappeenrannan vihreät esittävät, että Lappeenrannan kaupunki liittää suurempiin päätöksiinsä arvioinnin päätöksen terveysvaikutuksista sekä panostaa erityisesti erimuotoisiin terveyttä edistäviin toimiin. Terveiden elintapojen olisi oltava kaikille mahdollisia riippumatta tulotasosta, asuinpaikkakun nasta, koulutustaustasta, iästä tai sukupuolesta. Tämä edel lyttää, että terveyden edistäminen huomioidaan laajasti eri sektorien ja hallinnonalojen päätöksenteossa.

ALOITE ETSIVÄN NUORISOTYÖN ALOITTAMISEKSI SAMMONLAHDEN ALUEELLA (5.4.2006)

 

Lappeenrannan Vihreä valtuustoryhmä esittää uudentyyppisen moniammatillisen ja monihallinnollisen etsivän työmuodon kartoitusta ja käyttöönottoa erityisnuorisotyön toimintamuotona. Nuorisotoimi, sosiaalitoimi ja terveystoimi muodostavat yhdessä moniammatillisen ja monihallinnollisen tiimin etsivän työn ja varhaisen puuttumisen keinoja käyttäen. Tiimissä työskentelee yleensä yksi tai kaksi erityisnuorisotyöntekijä, sosiaaliohjaaja tai -kasvattaja, sekä psykiatrinen sairaanhoitaja. Työmuodon keskeisin tavoite on mennä sinne, missä nuoret kokoontuvat ja liikkuvat, olla nuorille saatavilla olevia aikuisia, ohjata heitä sosiaali-, terveys- ja nuorisotyön palveluiden pariin. Vihreä valtuustoryhmä esittää kaupunkia kartoittamaan monihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyömuodon käyttöönoton osana kaupungin erityisnuorisopalveluja. Vihreävaltuustoryhmä esittää Sammonlahden aluetta kokeilun pilotiksi.

 

VALTUUSTOALOITE KOSKIEN LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖJEN ENERGIATALOUTTA (20.2.2006)

Vihreät esittävät, että Lappeenrannan kaupunki käy läpi kiinteistöjensä sähkön- ja lämmönkäytön, ja tekee tarvittavat korjaukset tai uudistukset energian ja lämmön käytön tehostamiseksi” ”Esitämme, että Lappeenrannan kaupunki käy läpi kiinteistöjensä sähkön- ja lämmönkäytön, ja tekee tarvittavat korjaukset tai uudistukset energian ja lämmön käytön tehostamiseksi. Investointikulut tulevat yleensä takaisin muutamissa vuosissa säästetyn energian tuomien kulujen vähennysten myötä. Jos kaupungilla ei ole varaa investointeihin, voidaan käyttää esimerkiksi ESCO-toimintaa apuna.

ESCO-palvelut:

ESCO-palvelu on liiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. ESCO-yritys (Energy Service Company) sitoutuu sovittavalla tavalla energian käytön tehostamistavoitteiden saavuttamiseen asiakasyrityksessä. ESCO-palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. Tietoa toteutetuista ESCO-hankkeista löytyy Motivan ylläpitämästä ESCO-hankerekisteristä.

ALOITE LINNOITUKSEN URHEILUTALON KUNNOSTAMISESTA TAIDEKOULUN KÄYTTÖÖN (19.1.2004)

 

11.3.2002 Sirkuskoulu Tuikku ja Lappeenrannan Bändikoulu jättivät kaupunginhallitukselle kirjelmän Linnoituksen Urheilutalo kunnostamisesta taidekoulujen käyttöön. Tämän seurauksena syntyi TAIKO taidekouluhanke, jossa ovat mukana Lappeenrannan Bändikoulu, Sirkuskoulu Tuikku ja Lappeenrannan lapsi- ja nuorisoteatteri. Tavoitteena on uuden yhdistyneen taidekoulun aloittaminen 1.1.2005. Mielestämme Linnoituksen urheilutalo on tällä hetkellä erityisen sopiva kohde muutettavaksi ja peruskorjattavaksi taidekoulun käyttöön. TAIKO taidekouluhankkeen yhteydessä on keskusteltu lääninhallituksen edustajien kanssa tilakysymyksistä. Esillä on ollut myös Linnoituksen Urheilutalo. Lääninhallitus on rohkaissut taidekouluja käynnistämään EU-rahoitteisen hankkeen Linnoituksen Urheilutalon kunnostamiseksi taidekouluksi.