Kunnallisvaaliohjelma 2012

Kunnallisvaaliohjelma 2012: Avoimempi Lappeenranta

Kunnallisvaaleissa päätetään tärkeistä, meitä kaikkia koskevista asioista: päiväkodeista, kouluista, työpaikoista, julkisesta liikenteestä, kirjastoista. Nämä päätökset ratkaisevat, millainen asuinympäristö meillä on.Vihreässä kunnassa etusijalla on ihmisten ja ympäristön hyvinvointi. Nämä asiat päätetään kaupunginvaltuustossa, -hallituksessa ja lautakunnissa, ja ihmiset näihin valitaan kunnallisvaaleissa. Tästä syystä kunnallisvaalit ovat tärkeät.

Tulevat vuodet ovat Lappeenrannalle vaikeita, sillä kaupungin velka on kasvanut ja rahat eivät riitä kaikkeen. Tästä huolimatta tärkeimpien peruspalvelujen laatua ei saa heikentää – ja jos muu ei auta, on nostettava kunnan veroprosenttia.Kaupunki omistaa suuren määrän rakennuksia, joista osa on erittäin huonossa kunnossa. Niiden korjaaminen tulee kalliiksi, samalla kun kaupungin verotulot ovat pienentyneet maailman taloustilanteen huononemisen myötä. Turhista menoista onkin karsittava ja tarpeettomista kiinteistöistä luovuttava.

Avoimuus

Vaalirahoituskohut ja Lappeenrannan lentokentän tukemisen kiemurat ovat osoittaneet, että päätöksenteon avoimuus on paras vaihtoehto. Kaupunkiyhtiöillä on luonnollisesti liikesalaisuuksia, mutta juuri tästä syystä täytyy tarkkaan miettiä, missä yhteyksissä käytetään yhtiöuotoa, koska kyseessä on julkisten varojen käyttö. Jotta päätöksenteko olisi aidosti läpinäkyvää, päättäjien sidonnaisuuksien on oltava julkisia.

Kunnan toiminnassa päätökset täytyy pitää kuntalaisten ulottuvilla, eikä kunnan byrokratian pidä antaa estää hyvien ajatusten toteutumista. Kuntalaisia pitää kuunnella jo asioiden valmisteluvaiheessa. Tätä varten on kehitettävä suoran ja lähidemokratian muotoja, esimerkiksi lisättävä entisestään asukkaiden kuuntelemista ja asukastoimintaa. Tärkeissä periaatekysymyksissä voidaan järjestää kansanäänestyksiä. Avoimessa kunnassa ei esimerkiksi lähimetsän kaavoittaminen parkkipaikaksi tai päiväkodin sulkeminen tule yllätyksenä.

Myös kuntalaisella itsellään on vastuu avoimuuden toteutumisesta seuraamalla asioita ja ottamalla tarvittaessa yhteyttä päättäjiin ja viranhaltijoihin. Näiden pitää olla tavoitettavissa ja viipymättä ja asiallisesti vastattava kuntalaisten kysymyksiin tai ehdotuksiin. Avoimessa kunnassa vuorovaikutus toimii vaalien välilläkin.

Työpaikat

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on omilla erityisaloillaan tutkimuksen eturivissä. Uusille innovaatioille – erityisesti ympäristöteknologian alalla – on maailmalla aina kysyntää, ja siksi kaupungin pitää jatkossakin pitää huolta yliopiston toimintaedellytyksistä. Lappeenrannan tulee itsekin omaksua yliopiston Green Campushenkinen luova ja uusia ideoita hyödyntävä asenne. Kaupunki voi käyttää yliopiston osaamista myös omassa toiminnassaan ja samalla edistää uusien yritysten syntymistä.

Rajan läheisyys tarjoaa Lappeenrannalle monipuoliset mahdollisuudet uusien työpaikkojen luomiseen. Rakennemuutoksen myötä perinteistä teollisuutta on täydennettävä monipuolisella elinkeinovalikoimalla, esimerkiksi uuden teknologian alalla, matkailulla ja kaupalla, joissa on tilaa pienille, erikoistuneille yrityksille.

Mustikanpoiminta, sienestys ja pilkkiminen ovat suomalaisille tuttuja, mutta ulkomaalaisille elämyksiä. Matkailuelinkeinon kehittämisen täytyy kuitenkin tapahtua ympäristön ja kestävän kehityksen ehdoilla. Kun luonnon monimuotoisuus säilytetään, säilyy myös sen kiinnostavuus matkailu- ja virkistyskohteena koko vuoden.

Monenlainen pienyrittäminen tarjoaa mahdollisuuden luoda itselle mieluisen työpaikan. Kaupungin on pidettävä pienyritysten perustamiseen liittyvä byrokratia omalta osaltaan mahdollisimman pienenä ja luotava mahdollisuudet mahdollisimman monipuolisten yritysten kasvuun.

Kaupungin hankinnoissa yhtenä periaatteena pitää olla lähituottajien suosiminen, jotta oman maakunnan työpaikat säilyisivät ja ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasujen päästöt pysyisivät mahdollisimman pieninä. Näin myös edistetään maaseudun säilymistä elävänä.

Ympäristö

Yksi tulevan valtuustokauden suurimpia investointeja on kaupunkimme jätevesiratkaisu. Vaadimme että ratkaisuna on vastuullinen vaihtoehto, jossa jätevedet puhdistetaan mahdollisimman hyvin paikan päällä, ja näin puhdistettujen jätevesien haittavaikutukset vesistöille minimoidaan – ja norppa kiittää. Uusimmalla tekniikalla puhdistetut jätevedet eivät heikennä Saimaan tilaa. Samalla edistetään uuteen tekniikkaan liittyvää yritystoimintaa.

Pien-Saimaan kunto on sekä kansallisesti että paikallisesti merkittävä asia. Vesistön kunnostaminen on pitkä projekti; kuormituslähteitä on monenlaisia, ja siksi myös ratkaisuja täytyy olla monenlaisia: hulevesikosteikot, veden virtauksen lisääminen, päästöjen rajoittaminen, hoitokalastus. Turvetuotanto aiheuttaa ongelmia erityisesti pienissä järvissä, kuten Suokumaanjärvessä. Siksi uusiin turvetuotantolupiin on suhtauduttava hyvin kriittisesti.

Lappeenranta on sitoutunut tekemäänsä ilmasto-ohjelmaan, tavoitteenaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tuota tavoitetta on edelleen vaalittava ja kiristettävä, ja huomioitava sen sisältö kaikissa kaupungin toimissa. Yhtenä osana ilmasto-ohjelman toteutusta on vihreiden aloitteesta tehty energiansäästösopimus. Sen myötä jo nyt on löydetty kunnan rakennuksista korjauskohteita, jotka vähentävät rakennusten energiankulutusta ja niiden aiheuttamia päästöjä huomattavasti. Myös rahaa säästetään jopa miljoona euroa joka vuosi. Energiatehokkuuden lisäämistä on jatkettava edelleen. Lisäksi kaupungin omien rakennushankkeiden yhteydessä on selvitettävä vaihtoehtoisten energiaratkaisujen mahdollisuus.

Lappeenrannan alueella on luontoarvoiltaan tärkeitä soita ja metsiä, joiden suojelusta täytyy pitää huolta. Myös kaupunkimetsät ovat merkittävä osa lähiluontoa, koska niillä on sekä virkistys- että itseisarvo. Avohakkuut ja rankka harvennus eivät sovi lähimetsiin.

Toimiva jätehuolto ja lajittelu on hyväksi ympäristölle, ja siksi lajittelu on tehtävä kuntalaisille helpoksi ja siihen pitää kannustaa.

Hyvä arki

Hyvä arki rakentuu viihtyisyydestä, toimeliaisuudesta ja eriarvoisuuden ehkäisystä. Näiden toteutumiseen tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua.

Vanhoilla asuinalueilla on kartoitettava kattavasti täydennysrakentamisen mahdollisuudet, sillä tiivis asuminen palvelujen äärellä helpottaa ihmisten arkea ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Täydennysrakentamista on kuitenkin suunniteltava tarkasti, jotta tärkeät virkistysalueet ja arvokkaat kulttuurimaisemat säilyvät.

Uusilla asuinalueilla on alusta asti otettava huomioon joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen tarpeet, päiväkodit, koulut, kaupat ja muut lähipalvelut sekä virkistyskäyttö. Lisäksi asuntoalueita kaavoitettaessa on huolehdittava monipuolisesta asukasrakenteesta. Eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten vuorovaikutus vähentää syrjäytymisen riskiä ja lisää turvallisuutta.

Taajama-alueilla joukkoliikenteen palvelutason on mahdollistettava eläminen myös ilman omaa autoa. Julkisen liikenteen ulottaminen mahdollisimman laajalle varmistaa kuntalaisten tasavertaisuuden. Jos taajama-alueiden ulkopuolella säännöllisen yhteyden järjestäminen ei ole kannattavaa, täytyy tarjota vastaava mahdollisuus muilla tavoin, esimerkiksi kutsutaksilla.

Kevyen liikenteen väylien on oltava turvallisia, toimivia ja houkutteleva vaihtoehto autoilulle ympäri vuoden. Kunnalle ne ovat helppo keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää ihmisten terveyttä.

Homekoulut on kiireesti saatava kuntoon, joko korjaamalla tai uutta rakentamalla. Tämä on halvempaa ja inhimillisempää kuin antaa yhdenkään lapsen tai aikuisen sairastua homeongelman vuoksi.

Syrjäytyminen on aina tragedia, ja siksi erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisuhkaan on puututtava ajoissa ja tehokkaasti. Neuvoloiden, päiväkotien ja koulujen pitää pystyä auttamaan perheitä niin, että lapsen syrjäytymiskehitys katkaistaan alkuunsa. Koulukiusaamiseen on aina puututtava. Yksi tekijä syrjäytymisessä on opiskelu- tai työelämän ulkopuolelle jääminen. Tähän asiaan kaupunki voi vaikuttaa esimerkiksi lisäämällä oppisopimuskoulutusta. Aina ei tarvita raskasta organisaatiota, esimerkiksi harrastustilojen riittävyys ja työpajatoiminnan toimivuus tarjoavat hyvän pohjan.

Kaupungin pitää parhaansa mukaan tukea ihmisten harrastustoimintaa. Kaikille ilmaisia, helposti tavoitettavia lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilureittejä on lisättävä. Jokaisen rakennuksen ja kadun täytyy olla esteetön, jotta liikkuminen on mahdollista myös liikuntarajoitteisille.

Kulttuuri on luonteva osa hyvää arkea. Se saa ja sen pitää näkyä katukuvassa. Kulttuuria ei tehdä vain laitoksissa, myös harrastajille on tarjottava mahdollisuus luovuuteen. Kaupungilla olevia tyhjiä tiloja voidaan käyttää vaikkapa bändien treenikämppinä tai kerhojen harrastustiloina.

Jokaisen lappeenrantalaisen pitää voida luottaa saavansa laadukasta hoitoa niin sairauksien ehkäisyn kuin akuutin hädänkin kohdalla. Suurenkin terveydenhuoltokoneiston pitää pystyä tuottamaan yksilön tarpeisiin vastaavaa palvelua. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin uudistusten onnistumista on tarkasteltava tulevalla valtuustokaudella. Kuntalaisten ääntä on kuultava entistä paremmin palveluita kehitettäessä.